Taiteellinen ja tutkimuksellinen työskentely Soiva liike –metodin parissa

Taiteellis-tutkimuksellisen työskentelyn ytimessä on Soiva Liike –metodin  (SoLi) kehittäminen, tutkiminen ja jakaminen taiteen ja teknologian tekijöiden kanssa. SoLi –metodissa yhdistyvät nykyteknologia, musiikki, äänisuunnittelu ja tanssin kehollisuus. Siinä sensori- ja ääniteknologian avulla mahdollistetaan äänen tuottaminen liikkeestä, muuttaen tanssijan soivaksi instrumentiksi, joka voi liikkuessaan toimia myös aktiivisena kineettisenä säveltäjänä. Työskentelyn ydin on itse metodin harjoittaminen, kehittäminen ja tutkiminen, josta avautuu useita taiteellisia ja taidepedagogisia polkuja.

Soiva Liike työskentely kutsuu lähtökohtaisesti monialaisuudessaan mukaan useiden eri alojen taiteilijoita ja rakentaa siltoja ‘open source’ -muotoisen työskentelyn kautta eri toimintakulttuureissa taide- ja tutkimusyhteisöjen välille.

Käytännön työskentely keskittyy säännölliseen työpajatyöskentelyyn, missä kehitetään ja harjoitetaan metodia niin tanssin praktiikan, musiikin ja äänisuunnittelun kuin teknologisen innovaation näkökulmista.  Työpajatyöskentely on avointa siitä kiinnostuneille taiteilijoille.

Soiva liike -metodi

Soiva liike –metodissa yhdistyvät liikeimprovisaatio, nykyteknologia ja musiikki. Se on interaktiivinen digitaalinen musiikki-ilmaisullinen työkalu, missä tanssijan kehoon asetettujena sensorien liikedataa tulkitaan uudelleen ääneksi. Metodi kääntää siis ikiaikaisen muusiikin ja liikkeen valtasuhteen ympäri; tanssija ei liiku musiikin tahdissa vaan tuottaa musiikkia liikkeestään, muuttuen näin liikkeen ja musiikin luovaksi omistajaksi, auteuriksi. Metodi on monitaiteellisuudessaan kiinnostava sekä esityksellisessä teoskontekstissa että tanssijan improvisaation, läsnäolon ja moniaistisen havainnon taitoja harjoittavana praktiikkana. Soiva liike- metodin avulla voidaan tutkia ja harjoittaa tanssijan kineettistä musikaalisuutta, missä liikkeen rytmi, dynamiikka ja tanssijan vireisyys heijastelevat liikkujan musikaalisuutta, joka SoLi –metodissa näyttäytyy sekä kehollisena tapahtumana, että tanssijan tuottamana musiikkina.

SoLi –metodin erityisyys on äänen ja liikkeen suora vuorovaikutteisuus, mikä toteutuu instrumentalisoidun kehon avulla. Teknologia mahdollistaa moninaisen liike-ääni suhteen tarkastelun. Tarkastelussa voi olla puhtaasti tanssiin ja kehollisuuteen keskittyvät kysymykset, kuten; liikkeen isoloivuus ja artikulaatio, liikkeen rytmisyys, tanssijan suhde tilaan ja kanssaliikkujiin,  liike-musiikki-suhteet; äänen taajuuksien suhde kehoon, äänen ja liikkeen emotionaaliset horisontit, tai puhtaasti musiikilliset; sävellyksellisten rakenteiden luominen, soitinnus, äänen synteettisyys/akustisuus, äänen väri, soinnutus, melodisaatio, rytmitys jne. kysymykset.

Taiteen ja teknologian yhdistäminen vaatii poikkeuksellisen paljon aikaa ja eri alojen yhteistyötä. Monialaisessa prosessissa vaaditaan halua kuulla ja ymmärtää eri praktiikoille olennaisia lähtökohtia. Kun liikkeestä poimitun datan keräämisen metodi määritellään taidelähtöisesti, siirtyy myös teknologian kehittämisen huomio kysymyksestä miten?, kysymykseen miksi?. Teknologia pakottaa analyyttiseen tarkkuuteen, nostaa tarkasteluun taiteen olennaiset kysymykset ja tarkentaa omalajista ajattelua. Työskentely kehittää erityisesti monialaisen työskentelyn taitoja ja taiteiden välistä kommunikaatioita. Tarkastelemme musiikille ja liikkeelle tyypillisiä ilmaisukeinoja, kuunnellen tarkkaan niiden lainalaisuuksia ja välisiä yhteyksiä.

Työssä käsittelemiäni tanssin uuden paradigman kysymyksiä ja aihealueita:

1. Soivan tanssijuuden harjoittaminen ja tanssijan musikaalisuus
2. Improvisaatiossa tavoiteltu läsnäolon tilan suhde varsinaiseen olemiseen
3. Soiva liike –metodista nousevat filosofiset ja ontologiset kysymykset

  1. Musikaalisuuden kysymyksissä työskentelyssä pääpaino on tanssijan kehossa olemisen havainnoinnissa ja sen yhteys kineettiseen musikaalisuuteemme. Työskentelyn kautta vastaan kysymyksiin: Voidaanko Soiva liike –metodin kautta harjoittaa tanssijan eletyn kehon musikaalisuutta liikeharjoitteiden kautta, mahdollistaen autenttisen kehollisuuden ja persoonallisen liikelaadun? Miten metodin kautta harjoitetaan monimuotoista kehollista vireisyyttä, missä eletyn kehon musikaalisuus ’vuotaa’ ääneen? Harjoitteissa sävellykselliset tehtävät yhdistyvät kehossa avoimena ja alttiina olemiseen sekä havainnoidaan näitä erityisesti liikkeessä ajattelun näkökulmasta. Harjoitteilla luodaan tapoja kehittää tanssijuutta ja säveltäjyyttä, joka johtaa uudentyyppiseen praktiikkaan – luovaan tanssija-säveltäjyyteen, mitä voidaan hyödyntää myös esityskontekstissa.
  2. Soiva liike –metodiikan harjoittamisen kautta tarkastelen mm. reflektoivassa liikeimprovisaatiossa tavoiteltua läsnäolon tilaa. Metodissa äänen ja liikkeen käännetty järjestyssuhde painottaa kehon vireisyyttä normaalia kineettistä havaintoa moniaistisemmin; äänen ja liikkeen muodostamiseen syntyy syklinen, vuorovaikutteisesti reagoivan havainnointiketju. Keho virittyy avaten liikkeen, josta ääni paljastuu olevaksi, äänen ilmituleminen taas virittää kehon uuteen vireeseen, mikä taas avaa uuden äänen. Äänen ja liikkeen suorasta vuorovaikutuksesta syntyy tila, missä tanssijan havaintokenttä risteää kineettisen, auditiivisen ja tilallis-visuaalisen havaintojen välillä. Tavoitteena on tila, missä mikään sensorisista havaintotasoista ei ensisijaisesti johda, vaan ‘liikkuva säveltäjä’ reagoi kaikkiin aistimuksellisiin tasoihin, pyrkien minimoimaan visuallisen aistin ennakoivaa, suunnitelmallista, tulevaisuus-keskeistä havinnointia ja painottaa kineettisten, auditiivisten aistimusten hetkessä olon -tilaa. Hän antautuu autenttisen liikevirran ja kehollisen säveltäjyyden ‘täällä olon’ virtaan. Hän ei soita tai liikuta kehoaan kontrolloituna instrumenttina, vaan on näiden rinnakkaisesti kehossaan vaikuttavien instrumenttien kanssa läsnä. Hän on eräällä tapaa sisäisessä duetossa kehossa vaikuttavien, musiikin ja liikkeen havaintotasoilla ilmenevien olemustensa kanssa.
    SoLi –metodin läsnäolon tavoitteissa voidaan nähdä yhteys  moniin keho- ja tanssitutkimuksessa esiintyvien teorioiden ja konseptien kanssa, kuten filosofi Martin Heideggerin työssä keskeiseen varsinaisen olemisen tilaan, vaikka metodi ei suoranaisesti sulje pois myöskään ilmaisun ja itsen projekteja. Varsinaisen olemisen tilan saavuttaminen ei ole tekninen suoritus, sitä ei voi tekniikkana harjoitella, mutta siinä oloa voi harjoittaa ja siihen metodi muunmuassa tähtää.
  3. Filosofista ja ontologinen pohdintaa
    Syventymällä tähän liikettä ja ääntä yhdistävään metodiin pyrin kehittämään havainnointia tanssitaiteen praktiikan äärellä ja kirkastamaan koreografista artikulaatiota, mutta se edellyttää taiteen olemuksen salaisuudelle avautumista. Työskentely kutsuu pohtimaan tanssia filosofisesti ja ontologisesti. Näiden pohdintojen artikulointi kutsuu kirjoittamaan, jakamaan myös ajattelua taiteen kentällä.
    Pohdinnan kohteena ovat erityisesti fenomenologiassa tarkastellut maailmassa olon ja läsnäolon kysymykset. Tutkimus liittyy filosofi Martin Heideggerin ajatteluun ja kiinnittyy vahvasti kehon temporaalisuutta, vireisyyttä ja kineettistä älyä käsitelleiden tanssin tutkijoiden, kuten Fawlerin, Sheets-Johnstonen, Merleau-Pontyn sekä suomalaisten tanssin tutkijoiden, kuten Kirsi Monnin tanssin uuttaa paradigmaa käsitelleisiin tutkimuksiin. Kyse on kehon autenttisen muodon ja musiikin kehollisen ymmärtämisen yhtäläisyyksistä ja asettumisesta samanaikaisesti näiden kahden kokemusmaailman vaikutuspiiriin. Miten liikkeessä ajattelu muuttuu, kun eletyn kehon kokemisen yhtälöön lisätään musiikki? Miten maailma jäsentyy meille kineettisen täällä-olemisen ja musiikillisen tuntoisuuden kautta?

Tätä tutkivan työskentelyn prosessia pyrin tulevissa artikkeleissani jakamaan.

12512337_10154039005177510_6018202398630826754_n

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s